Saraakallion kalliomaalaukset

Fennoskandian laajimmat kalliomaalaukset 7000 vuotta vanhan vesikulkureitin varrella ovat Egyptin hieroglyfejäkin vanhempia.

Egyptin hieroglyfejä vanhemmat maalaukset

Saraakallion kalliomaalaukset sijaitsevat 40 metriä korkeassa kalliomuodostumassa Saraaveden itärannalla Laukaan kirkonkylää vastapäätä. Saraakallion kallioseinämissä on Fennoskandian laajin kalliomaalausten kuvakenttä, josta on tunnistettu noin 140 kalliomaalausta tai niiden osaa.

Kuvista näkyy selvästi vain 20, joista harjaantumaton tarkastelija hahmottaa 5–6 kuvaa. Saraakalliota pidetään muinaisena pyhänä uhri- ja palvontapaikkana. Ensimmäiset maalatut kuva-aiheet ovat noin 7000 vuotta vanhoja. Kalliomaalauksista vanhimmat ovat Egyptin hieroglyfejä vanhempia.

Maalauksia pääsee ihailemaan Saraavedeltä käsin veneestä tai talvella jäältä.

Saraakallion muodostuminen ja maalaukset

Saraakallio sijaitsi Heinolan harjun puhkeamisen aikoihin saaressa, joka oli 4,3 kilometriä pitkä ja 300–1 800 metriä leveä. Saaren keskellä kohosi kukkula, jota kutsutaan Ahvenpyhäksi. Saaren länsireunassa oli noin 700 metriä pitkä niemi, jonka kärjessä Saraakallio oli. Vedenpinnan laskeuduttua +93 mpy, yhdistyi saari pohjoisosastaan mantereeseen muodostaen etelään työntyvän niemen. Ahvenpyhä hallitsee edelleen maisemaa ja näkyy kauaksi ympäröiville järville. Viitasaaren, ja Saarijärven vesireitit ohjautuvat Saraakallion edustalle Saraaveteen. Rautalammin vesireitin vedet ohjautuvat Tarvaalan ja Laukkavirran kautta Saraaveteen.

Heinolan harjun puhkeamisen jälkeen ja vedenpinnan korkeuden laskiessa Saraakalliosta paljastui jyrkkiä, osin jään silottamia sisäänpäin viettäviä kallioseinämiä. Kalliomaalausten maalaus alkoi varhaiskampakeraamisena aikana noin 5 000 ennen ajanlaskun alkua.

Saraakallion maalausten kokonaismäärää ei tunneta. Todennettuja kuva-aiheita on noin 200 maalausta tai niiden osakatkelmaa. Kevään hiihtoretkellä, toukokuun ilta-auringossa ja syysmyrskyjen jälkeen voi kuva-aiheita tunteva kulkija erottaa kallioseinämistä kymmeniä selkeitä maalauksia.

Ylin maalaus sijaitsee 17,3 m ja alin 5,3 m korkeudella Saraaveden pinnasta. Ylimmät kämmenpainamat ja täyteishirvet on maalattu 4900 ennen ajanlaskun alkua. Viimeisimpien maalausten maalausajankohtaa ei voi varmuudella tietää. Oletettavasti se ajoittuu pronssikauden alkuun (n. 1500–1000 eaa). Saraakallion kuvat ovat rapautuneita, kuluneita ja osin sammaleen peittämiä. Osaa kalliomaalauksista suojaa kallioperästä suotautunut ja uudelleen kiteytynyt kirkas kiviaineskerros.

Saraakalliolta 200 metriä kaakkoon sijaitsee toinen, matalampi maalauspaikka Saraakallio II.  Saraakallio II:n maalaukset ovat kuluneita, pienempikokoisia ihmis- ja eläinhahmoja.

Maalaukset on tehty rautaoksidipitoisella punamultaseoksella.  Kuva-aiheita on uudistettu voimallisesti ja maalattu päälle. Eräät yksittäiset maalaukset on päälle maalaamalla muutettu toisiksi aiheeksi.

Kuva-aiheita ovat hirvi, ihminen, vinoristi, vene, sarvi-veneaihe, käärme, kämmenpainamat, kaksoiskuvat, siksak ja geometriset kuviot.  Kuvat ovat yleensä pieniä, 20–30 cm ja harvoin 50 cm mittaisia. Saraakallion ylimmät täytemaalatut hirvieläimet ovat 100 cm:n mittaisia. Tasanteen seinämän hirvieläin on 50 cm, hirvenpääaiheinen vene on 48 cm ja käärme -sisilisko aiheeksi tulkittu kuvapari 24–26 cm mittainen. Suomen kalliomaalaustaiteen kuvakoko on yleensä 9–80 cm. Harvoin kuva-aiheet ovat yli metrin mittaisia. Kalliomaalaukset ovat pyynti- ja keräilykulttuurissa eläneiden ihmisryhmien omia merkkejä, joiden merkitys on nykyihmiselle vieras.

Maisteri Heikki Hirvinen teki ilmoituksen Museovirastolle Saraakalliossa olevista maalauksista 1975.

Sijaintikoordinaatit: N=6921106.938, E=448333.083 (ETRS-TM35FIN)

Käynti Saraakallioille tapahtuu vesiltä

Saraakallioiden muinaishistoriallisesti ainutlaatuinen kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella 40 metriä korkeassa, lähes pystysuorassa kallioseinämässä, yksityisen maanomistajan maalla. Eroosion vaikutuksesta kallioseinämästä lohkeilee aika ajoin kiviä ja lohkareita, jotka tippuvat kallion juurelle.

Vierailijoiden turvallisuuden ja kohteen ainutlaatuisuuden vuoksi ainut suositeltava tapa päästä Saraakallioille on vesiteitse. Matkaa Laukaan satamasta Saraaveden itärannalla sijatiseville Saraakallioille on vettä pitkin noin kolme kilometriä. Maata pitkin kohteeseen ei ole merkittyä reittiä.

Perille kanootilla, reittilaivalla, hiihtäen tai kävellen hiihdä tai kävele

Parhaiten Saraakallioille pääsee kesäisin meloen, soutaen tai veneellä ja talvisin jäätä pitkin hiihtäen tai kävellen. Lähtöpaikaksi kannattaa valita Laukaan satama, josta voi vuokrata kesäisin kanootteja, sup-laudan tai vesiskootterin.

Myös Päijänne Risteilyt Hildenin reittilaiva Suomen Suvilla. Suomen Suvi liikennöi kesäisin useita kertoja välillä Jyväskylä – Äänekoski – Jyväskylä ja Jyväskylä – Kuusa – Jyväskylä ja pysähtyy paluumatkalla Saraakallioiden kalliomaalauksilla noin 15 minuutin ajan. Lisätietoja Päijänne risteilyt Hildenin reittiliikenteestä löydät yrityksen verkkosivuilta.

Matkaa Saraakallioille Laukaan satamasta jäätä pitkin tai vesitse kertyy noin 3 km yhteen suuntaan. Saraavesi on voimakkaasti virtaava vesistö. Talvisin Saraaveden ylitys jäätä pitkin on turvallista vain kunnostettujen latujen aikaan ja merkittyä latua pitkin.

Muinaismuiston kunnioittaminen

Saraakallion kalliomaalausalue on muinaismuistolain suojaama muinaisjäännösalue. Muinaisjäännösalue lomittuu suurelta osaltaan myös alueelle määritellyn Natura2000-luonnonsuojelualueen kanssa. Kumpikin laki määrittelee sen, kuinka alueella tulee toimia. Kalliomaalauksiin sekä maalausseinämään koskeminen ja kajoaminen sekä tulen teko alueella ovat kiellettyjä.

Ränssintie 526, 41370 Kuusa