Kallioiden kätkemää
Saraakallion kalliomaalaukset ovat 40 metriä korkeassa kalliomuodostumassa Saraaveden itärannalla Laukaan kirkonkylää vastapäätä. Saraakallion kalliomaalaukset ovat Fennoskandian laajin kuvakenttä, jossa on yli 100 kalliomaalausta tai niiden osaa. Kuvista näkyy selvästi vain 20, joista harjaantumaton tarkastelija hahmottaa vain 5–6 kuvaa. Saraakalliota pidetään muinaisena pyhänä uhri- ja palvontapaikkana. Ensimmäiset maalatut kuva-aiheet ovat noin 7000 vuotta vanhoja.
Parhaiten maalauksia pystyy ihailemaan Saraavedeltä käsin veneestä tai talvella jäältä.
Saraakallion muodostuminen ja maalaukset
Saraakallio sijaitsi Heinolan harjun puhkeamisen aikoihin saaressa, joka oli 4,3 kilometriä pitkä ja 300–1 800 metriä leveä. Saaren keskellä kohosi kukkula, jota kutsutaan Ahvenpyhäksi. Saaren länsireunassa oli noin 700 metriä pitkä niemi, jonka kärjessä Saraakallio oli. Vedenpinnan laskeuduttua +93 mpy, yhdistyi saari pohjoisosastaan mantereeseen muodostaen etelään työntyvän niemen. Ahvenpyhä hallitsee edelleen maisemaa ja näkyy kauaksi ympäröiville järville. Viitasaaren, ja Saarijärven vesireitit ohjautuvat Saraakallion edustalle Saraaveteen. Rautalammin vesireitin vedet ohjautuvat Tarvaalan ja Laukkavirran kautta Saraaveteen.
Heinolan harjun puhkeamisen jälkeen ja vedenpinnan korkeuden laskiessa Saraakalliosta paljastui jyrkkiä, osin jään silottamia sisäänpäin viettäviä kallioseinämiä. Kalliomaalausten maalaus alkoi varhaiskampakeraamisena aikana noin 5 000 eaa.
Saraakallion maalausten kokonaismäärää ei tunneta. Todennettuja kuva-aiheita on noin 200 maalausta tai niiden osakatkelmaa. Kevään hiihtoretkellä, toukokuun ilta-auringossa ja syysmyrskyjen jälkeen voi kuva-aiheita tunteva kulkija erottaa kallioseinämistä kymmeniä selkeitä maalauksia.
Ylin maalaus sijaitsee 17,3 m ja alin 5,3 m korkeudella Saraaveden pinnasta. Ylimmät kämmenpainamat ja täyteishirvet on maalattu 4900 eaa. Maalauksien päättymisajankohtaa ei voi varmuudella tietää. Oletettavasti se ajoittuu pronssikauden alkuun (n. 1500–1000 eaa). Saraakallion kuvat ovat rapautuneita, kuluneita ja osin sammaleen peittämiä. Osaa kalliomaalauksista suojaa kallioperästä suotautunut ja uudelleen kiteytynyt kirkas kiviaineskerros.
Saraakalliolta 200 metriä kaakkoon sijaitsee toinen, matalampi maalauspaikka Saraakallio II. Saraakallio II:n maalaukset ovat kuluneita, pienempikokoisia ihmis- ja eläinhahmoja.
Maalaukset on tehty rautaoksidipitoisella punamultaseoksella. Kuva-aiheita on uudistettu voimallisesti ja maalattu päälle. Eräät yksittäiset maalaukset on päälle maalaamalla muutettu toiseksi aiheeksi.
Kuva-aiheita ovat hirvi, ihminen, vinoristi, vene, sarvi-veneaihe, käärme, kämmenpainamat, kaksoiskuvat, siksak ja geometriset kuviot. Kuvat ovat yleensä pieniä, 20–30 cm ja harvoin 50 cm mittaisia. Saraakallion ylimmät täytemaalatut hirvieläimet ovat 100 cm:n mittaisia. Tasanteen seinämän hirvieläin on 50 cm, hirvenpääaiheinen vene on 48 cm ja käärme -sisilisko aiheeksi tulkittu kuvapari 26 cm–24 cm mittainen. Suomen kalliomaalaustaiteen kuvakoko on yleensä 9–80 cm. Harvoin kuva-aiheet ovat yli metrin mittaisia. Kalliomaalaukset ovat pyynti- ja keräilykulttuurissa eläneiden ihmisryhmien omia merkkejä, joiden merkitys on nykyihmiselle vieras.
Maisteri Heikki Hirvinen teki ilmoituksen Museovirastolle Saraakalliossa olevista maalauksista 1975.
Sijaintikoordinaatit: N=6921106.938, E=448333.083 (ETRS-TM35FIN)
Ajo-ohjeet ja käynti kohteeseen
Saraakallioiden muinaishistoriallisesti ainutlaatuinen kohde sijaitsee yksityisen maanomistajan maalla, eikä sinne ole maata pitkin merkittyjä reittejä. Saraakallioille johtaa Ränssintien varresta polkuverkoston, mutta virallista autoille tarkoitettu paikoitustilaa ei tien varressa ole, eikä myöskään kohteen epävirallisen levikkeen eikä polkujen talvikunnossapitoa.
Parhaiten Saraakallioille pääsee kesäisin meloen, soutaen tai veneellä ja talvisin jäätä pitkin hiihtäen tai kävellen. Lähtöpaikaksi kannattaa valita Laukaan satama, josta voi vuokrata kesäisin kanootteja. Matkaa Saraakallioille Laukaan satamasta jäätä pitkin tai vesitse kertyy noin 3 km suuntaansa. Saraavesi on voimakkaasti virtaava vesistö ja Saraaveden ylitys jäätä pitkin on turvallista vain kunnostettujen latujen aikaan ja merkittyä reittiä pitkin.
Tutustu myös

Hartikan kirkkomaa

Kirkkoniemi

