Saraakallion kalliomaalaukset

Egyptin pyramideja vanhempaa kulttuurihistoriaa

Saraakallion kalliomaalaukset sijaitsevat 40 metriä korkeassa kalliomuodostumassa Saraaveden itärannalla Laukaan kirkonkylää vastapäätä. Saraakallion kallioseinämissä on Fennoskandian laajin kalliomaalausten kuvakenttä, josta on tunnistettu noin 140 kalliomaalausta tai niiden osaa.

Kuvista näkyy selvästi vain 20, joista harjaantumaton tarkastelija hahmottaa 5–6 kuvaa. Saraakalliota pidetään muinaisena pyhänä uhri- ja palvontapaikkana. Ensimmäiset maalatut kuva-aiheet ovat noin 7000 vuotta vanhoja. Kalliomaalauksista vanhimmat ovat Egyptin pyramidejakin vanhempia.

Maalauksia pääsee ihailemaan Saraavedeltä käsin veneestä tai talvella jäältä.

Talvella 2025 ei Laukaan satamasta tai kirkkorannasta pääse Saraakallioille jäätä pitkin. Hautausmaan kohdilla on railo ja sulaa.

Saraakallion muodostuminen ja maalaukset

Saraakallio sijaitsi Heinolan harjun puhkeamisen aikoihin saaressa, joka oli 4,3 kilometriä pitkä ja 300–1 800 metriä leveä. Saaren keskellä kohosi kukkula, jota kutsutaan Ahvenpyhäksi. Saaren länsireunassa oli noin 700 metriä pitkä niemi, jonka kärjessä Saraakallio oli. Vedenpinnan laskeuduttua +93 mpy, yhdistyi saari pohjoisosastaan mantereeseen muodostaen etelään työntyvän niemen. Ahvenpyhä hallitsee edelleen maisemaa ja näkyy kauaksi ympäröiville järville. Viitasaaren, ja Saarijärven vesireitit ohjautuvat Saraakallion edustalle Saraaveteen. Rautalammin vesireitin vedet ohjautuvat Tarvaalan ja Laukkavirran kautta Saraaveteen.

Heinolan harjun puhkeamisen jälkeen ja vedenpinnan korkeuden laskiessa Saraakalliosta paljastui jyrkkiä, osin jään silottamia sisäänpäin viettäviä kallioseinämiä. Kalliomaalausten maalaus alkoi varhaiskampakeraamisena aikana noin 5 000 ennen ajanlaskun alkua.

Saraakallion maalausten kokonaismäärää ei tunneta. Todennettuja kuva-aiheita on noin 200 maalausta tai niiden osakatkelmaa. Kevään hiihtoretkellä, toukokuun ilta-auringossa ja syysmyrskyjen jälkeen kuva-aiheita tunteva kulkija voi erottaa kallioseinämistä kymmeniä selkeitä maalauksia.

Ylin maalaus sijaitsee 17,3 m ja alin 5,3 m korkeudella Saraaveden pinnasta. Ylimmät kämmenpainamat ja täyteishirvet on maalattu 4900 ennen ajanlaskun alkua. Viimeisimpien maalausten maalausajankohtaa ei voi varmuudella tietää. Oletettavasti se ajoittuu pronssikauden alkuun (n. 1500–1000 eaa). Osaa kalliomaalauksista suojaa kallioperästä suotautunut ja uudelleen kiteytynyt kirkas kiviaineskerros. Nämä kalliomaalaukset ovat parhaiten säilyneitä. Osa Saraakallion maalauksista on rapautuneita, kuluneita ja osin sammaleen peittämiä.

Saraakalliolta 200 metriä kaakkoon sijaitsee toinen, matalampi maalauspaikka Saraakallio II. Saraakallio II:n maalaukset ovat kuluneita, pienempikokoisia ihmis- ja eläinhahmoja.

Maalaukset on tehty rautaoksidipitoisella punamultaseoksella. Kuva-aiheita on uudistettu voimallisesti ja maalattu päälle. Eräät yksittäiset maalaukset on päälle maalaamalla muutettu toisiksi aiheeksi.

Kallioista löytyviä kuva-aiheita ovat hirvi, ihminen, vinoristi, vene, sarvi-veneaihe, käärme, kämmenpainamat, kaksoiskuvat, siksak ja geometriset kuviot. Kuvat ovat yleensä pieniä, 20–30 cm ja muutamat 50 cm korkeita. Saraakallion ylimmät täytemaalatut hirvieläimet ovat 100 cm:n mittaisia. Tasanteen seinämän hirvieläin on 50 cm, hirvenpääaiheinen vene on 48 cm ja käärme -sisilisko aiheeksi tulkittu kuvapari 24–26 cm mittainen. Suomen kalliomaalaustaiteen kuvakoko on yleensä 9–80 cm. Harvoin kuva-aiheet ovat yli metrin mittaisia. Kalliomaalaukset ovat pyynti- ja keräilykulttuurissa eläneiden ihmisryhmien omia merkkejä, joiden merkitys on nykyihmiselle vieras.

Maisteri Heikki Hirvinen teki ilmoituksen Museovirastolle Saraakalliossa olevista maalauksista 1975.

Sijaintikoordinaatit: N=6921106.938, E=448333.083 (ETRS-TM35FIN)

Saraakallioille käynti tapahtuu vesitse

Saraakallioiden muinaishistoriallisesti ainutlaatuinen kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella 40 metriä korkeassa, lähes pystysuorassa kallioseinämässä, yksityisen maanomistajan maalla. Eroosion vaikutuksesta kallioseinämästä lohkeilee aika ajoin kiviä ja lohkareita, jotka tippuvat kallion juurelle.

Vierailijoiden turvallisuuden ja kohteen ainutlaatuisuuden vuoksi Saraakallioille käynti tapahtuu vesiteitse. Matkaa Laukaan satamasta Saraaveden itärannalla sijaitseville Saraakallioille on vettä pitkin kahdesta kolmeen kilometriä yhteen suuntaan. Maata pitkin kohteeseen ei ole merkittyä reittiä.

Risteile, melo tai hiihdä Saraakallioille

Saraakallion kalliomaalauksille käynti tapahtuu vesiltä käsin. Lähtöpaikaksi kannattaa valita Laukaan satama, josta voi vuokrata kesäisin kanootteja, sup-laudan tai vesiskootterin. Eniten kalliomaalauksista saat irti opastetulla retkellä. Osaavan oppaan johdolla löydät kallioseinämään maalattuja kuva-aiheita runsaasti ja kuulet mielenkiintoisia tarinoita paikan historiasta ja kalliomaalauksista. Opastettuja retkiä Saraakallioille järjestävät muun muassa Tavinsulka, EräKatri HauskaaOnnellista, Erä- ja luontopalvelut Hyväntähen ja sekä Erä’s Pete’n melonta- ja kalastuspalvelut.

Jäätä pitkin Saraakallioille – varmista jään kunto!

Talvisin hyvän jään aikaan kalliomaalauksia pääse ihailemaan myös jäätä pitkin hiihtäen, kävellen, lumikengillä tai fatbikella. Saraavesi on voimakkaasti virtaava vesistö. Talvisin Saraaveden ylitys jäätä pitkin on turvallista kunnostettujen latujen aikaan ja merkittyä latua pitkin tai opastetulla retkellä. Laukaan latuinfosta (Saraakallion monikäyttöreitti) näet talviaikaisen kunnossapitotilanteen.

Laivaristeilyt Saraakallioille

Saraakallioille pääset kätevästi Päijänne Risteilyt Hildenin laivamatkoilla. Hildenin Suomen Suvi liikennöi kesäisin useita kertoja välillä Jyväskylä – Äänekoski – Jyväskylä ja Jyväskylä – Kuusa – Jyväskylä ja pysähtyy paluumatkalla Saraakallioiden kalliomaalauksilla noin 15 minuutin ajan. Lisätietoja Päijänne risteilyt Hildenin reittiliikenteestä löydät yrityksen verkkosivuilta.

Kunnioita historiallista muinaismuistoa

Saraakallion kalliomaalausalue on muinaismuistolain suojaama muinaisjäännösalue. Muinaisjäännösalue lomittuu suurelta osaltaan myös alueelle määritellyn Natura2000-luonnonsuojelualueen kanssa. Kumpikin laki määrittelee sen, kuinka alueella tulee toimia. Kalliomaalauksiin sekä maalausseinämään koskeminen ja kajoaminen sekä tulen teko alueella ovat kiellettyjä.