Hartikan kirkkomaa

Laukaan ensimmäisen kirkon paikka

Laukaan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosina 1589–1591 Kirkkolahden suvannon reunaan luonnonkauniin harjun itärinteelle, joka tunnetaan nykyisin Kirkkoniemenä. Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1593, joka on samalla Laukaan kunnan sekä Laukaan seurakunnan syntyvuosi. Tuolloin elettiin Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisen sodan sekä nuijasodan aikaa. Kirkko oli itä-länsisuunnassa 9,5 metriä leveä ja 12,5 metriä pitkä suorakaiteen muotoinen rakennus.

Laukaan ensimmäisen kirkon jäännökset

Kirkon paikka on tunnistettavissa kirkosta säilyneiden nurkkahirsien sekä sammaloituneiden kivijalan jäännösten avulla. Kirkon luoteisnurkan kuutta salvoshirsikerrosta säilytetään säältä suojassa lukitussa katoksessa. Kirkon hirsinurkkaus on Keski-Suomen vanhin puurakennusten jäännös. Kirkon alla ja ympärillä on ollut useita hautoja.

Kirkon sakaristo on ollut pohjoissivustan itäpään ulkonemassa (3 m x 2,5 m). Kuorin pohjakivet voi löytää runkohuoneen itäpäästä. Nurkkakivet ovat tasapintaisia. Kahdessa nurkassa on ollut perustana nyrkin kokoisia kiviä, joita on tiivistetty pien ja tuohen sekoituksella.

Kirkkomaalle johtavan portin sisäpuolella on näkyvissä sammaloituneita kiviä, jotka ovat olleet kirkon eteläseinustalla sisäänkäynnin kynnyksellä ja asehuoneessa.

Kirkkoon veneellä ja polkuja pitkin

Kirkkoväki kulki erämaakirkkoon pääosin vesitse vielä 1900-luvun alussa. Kesäisin soudettiin kirkkoveneillä ja talvisin kuljettiin hevosilla jääteitä pitkin. Kirkkoon pääsi Lievestuoreenjärven, Kuusveden-Kynsiveden sekä Saraaveden suunnista.

Ensimmäinen kirkkoherra oli Ericus Marci Finno eli Erkki Markunpoika Laukaalainen. Hän allekirjoitti nimellä Ericus Marci in Laucas vuonna 1593 Uppsalan kokouksessa päätöksen, jossa Lutherin oppi julistettiin Suomen uskon pohjaksi ja niin luovuttiin katolisuudesta. Nimi tuli Laukaan kirkon mukaan, joka sijaitsi vanhoissa kartoissa Laucasvirran ja Laucaskosken rannalla (nykyisin Tarvaalanvirta). Näin Laukaa irrottautui emopitäjä Rautalammesta ja syntyi itsenäinen Laukaan kappeliseurakunta.

Kirkkoherra asui Puttolan talossa kolmen kilometrin päässä kirkosta, nykyisen Alatalon mailla. Papin polku kirkkoon kulki rantoja pitkin. Papintieksi kutsutusta reitistä on jäljellä paikoitellen vanhaa polunpohjaa sekä niin kutsuttu Papinkivi Alatalon pellon keskellä.

Uusi kirkko Pellosniemeen 1685

Kirkko jäi pois käytöstä, kun uusi kirkko rakennettiin vuonna 1685 Laukaan keskustaan Pellosniemeen. Kirkko oli pystyssä vielä 1750, kunnes se lahosi paikoilleen. Kirkkomaa on muinaismuistolailla rauhoitettu kohde. Simunankosken edistysseura rakensi hirsisalvokselle suojakatoksen vuonna 1912. Nykyään kirkkomaalle on rakennettu puinen alttari ja risti sekä kellotapuli.

Laukaan seurakunta järjestää hartauksia paikalla jouluaattona sekä heinä-elokuussa.

Hartikan kirkkomaan läpi kulkee polku, jota pitkin voi ulkoilla luonnonkaunista harjua pitkin Kirkkoniemen kärjessä sijaitsevalle nuotiopaikalle. Matkan varrelle jäävät myös sekä kivikautinen asuinpaikka ja hautakalmisto. Lähellä kohisee myös kalaisa Tarvaalankoski, ja pienen matkan päässä Ränssintien varresta on sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset. Lisää Tarvaalan kylän käyntikohteista voit lukea Tarvaalan kylän verkkosivuilta.